Lagen om nationella minoriteter
Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk trädde i kraft den 1 januari 2010.
På Länsstyrelsens hemsida finns information på flera språk.
Lagen om nationella minoriteter
Din rätt att använda nationella minoritetsspråk
Tillhör du någon av de nationella minoriteterna har du rätt att använda ditt språk i kontakt med myndigheterna. Här får du veta vilka språkliga rättigheter du har och vilka krav du kan ställa på din kommun och på andra myndigheter.
1 januari 2010 kom en ny lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk. Som nationella minoriteter räknas judar, romer, samer, sverigefinnar och tornedalingar. De nationella minoritetsspråken är jiddisch, romska (romani chib), samiska, finska och meänkieli.
www.sprakradet.se/minoritetsskyldigheter
Finska:
Oikeus käyttää kansallista vähemmistökieltä
Ruotsin kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisyhteyksissä. Tällä sivulla on tietoa kielellisistä oikeuksista ja vaatimuksista, joita omalle kunnalle ja muille viranomaisille voi asettaa.
1. tammikuuta 2010 Ruotsissa tuli voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kansallisia vähemmistöjä ovat sen mukaan juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaakson suomenkieliset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli.
www.sprakradet.se/8787
Jiddisch:
www.sprakradet.se/10525
Meänkieli:
Sinun oikeus käyttää kansalisia minuriteettikieliä
Jos sie kuulut johonki kansalisista minuriteetistä niin sulla oon oikeus käyttää ommaa kieltä yhtheyksissä viranomhaisitten kans. Tässä saat tietää mikkä kieleliset oikeuet sulla oon ja mitä saatat vaatia sinun kunnalta ja muilta viranomhaisilta.
Janyaarin ensimäisenä päivänä 2010 tuli uusi laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä. Kansaliset minuriteetit oon juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Kansaliset minuriteettikielet oon jiddisch, romani (romani chib), saamen kieli, suomi ja meänkieli.
www.sprakradet.se/8797
Romska – Arli:
Tlo pravo te koristine o nacionalikane minoritetikane čhibja
Tu te perea ki disavi nacionalikani minoritetikani grupa tegani isi tut pravo te koristine tli čhib keda ka kontaktirine e vlasten. Akate šaj te džane save čhibjakere pravia isi tut hem save uslovia šaj te čhive tle komunake ja pale e javere vlastenge.
Ko 1-to januari 2010 berš alo jek nevo zakoni bašo nacionalikane minoritetia hem bašo olengere čhibja. Sar nacionalokano minoriteti računinena pe: o javudie, o roma, o samia, o švedikane fincia hem o tornedalcia. O nacionalikane minoritetikane čhibja tane: i javudikani čhib, i romani čhib, i samikani čhib, finsko hem i meankieli.
www.sprakradet.se/8799
Romska – Kalderash:
Čo čačipe te uzis nationalno minoriteskošiba
Te san vi tu anda le nationalno minoriteturi si tu čačipe te uzis či šib kana si tut kontakto ande barutne. Katka site zjanes save sibake čačimata si tut tai soske mangimata sai manges katar či komuna tai kaver barutne.
Ando pervo januari 2010 avilo jekh nevo zakono pa nationalno minoriteturi tai minoritetnošiba. Ande nationalno minoriteturi si e jiddisch, romani šib, samiska, finlandeziska tai meänkieli.
www.sprakradet.se/8803
Romska – Kale:
To hortiba te rikhaven nationalne minoreteturijako tšimba.
Rálilehako aro nationalne minoriteturiengo skohka hin tut hortiba te rikhaven to tšimba ka ácheha aro kontaki hougágensa.Data leha tu džaniba save tšimbakohortiba tut hin ta so voipuveha te stelaves po gáves ta vaure hougájenge.
1 januari 2010 avlo jek nevo lága pa nationalne minoriteturiata ta pengo tšimbata. Dóla kon rálila aro lága hin vaure romane bibolde same sveitikofinitiko ta torneodalsfinitika. Dála tšiba phukavehas aro lága hin vaureha. jiddisch, romani chib, samisko, finitiko ta meaänkieli.
www.sprakradet.se/8801
Romska – Lovari:
Tjiro čačimo te hasnis tjiri nationelno minoritetoski šib
Tu te san anda varisavo minoriteto si tu čačimo te hasnis tjiri šib kana tu ando kontakto san e rajenca. Khate šaj žanas če šibako čačimo situ taj so tu šaj manges khatar tjiro komuno taj khatar ávera raja.
1 januari 2010 avilas ek névo zakoni pa e nationelna minoritétura taj pa minoritetongišib. Nationelna minoritetura si e židovura, rom, samura, švédickafinnura taj tornedalura. E nationelnašiba si i jiddišch, romani šib, samicko, finicko taj meänkieli.
www.sprakradet.se/8805
Romska – Resanderomska:
Diro horta te brukfara nationelli minirotetiske-racklepha
Aschar diro attjer konn attjer dova nationelli minoriteteterna kammar diro hortan te brukfara diro racklepha an kontakti ninna beddoskemanisch. Akaj fyssa diro jana saro rackelpha hortepha diro kammar ta saro doschtalopha diro nacht penna pre diro kommuni ta pre vavver beddoskemanisch.
Dova 1 januraio 2010 avade jeck nevo horta baschi nationelli minoriteti ta minirotetiske-racklepha. Savo nationelli minoriteti jinnas Byskroar, Samer, Lollothemmare ta tornedalingar. Dova nationelli minoritetiske-racklepha ashcar Jiddisch, romani (romani chib/ romaniracklepha), samiska, finska ta meänkieli.
www.sprakradet.se/13059
Samiska – Lulesamiska:
Duv riektá adnet rijkalasj unneplågogielajt
Le gus dujna tjanos muhtem rijkalasj unneplåhkuj de dujna l riektá adnet ietjat gielav aktavuodan fábmudagáj. Oattjo diedojt dánna makkir gielalasj riektá dujna li ja majt máhtá rávkkat duv kommuvnas ja ietjá fábmudagájs.
Ådåjakmáno 1.b. 2010 ásaduváj ådå láhka rijkalasj unneplågoj ja unneplågogielaj birra. Rijkalasj unneplåhkon nammaduvvi juvdára, roma, sáme, svierigasuobmelattja ja duornosliegega. Rijkalasj unneplågogiela li jiddisch, románagiella, sámegiella, suomagiella ja meängiella.
www.sprakradet.se/8867
Samiska – Nordsamiska:
Du vuoigatvuohta geavahit unnitlogugiela
Gullot go soames dain nášuvnnalaš unnitloguide dus lea vuoigatvuohta geavahit iežat giela oktavuođaiguin eiseválddiiguin. Dás oaččut diehtit makkár gielalaš vuoigatvuođa dus leat ja makkár gáibádusaid sáhtát bidjat iežat gildii ja iežá eiseválddiide.
Ođđajagimánu 1b. 2010 bođii ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid unnitlogugielaid birra. Nášuvnnalaš unnitlohkui gullot judalaččat, romat, sámit, ruoŧŧelašsuopmelaččat ja durdnosleagilaččat. Nášuvnnalaš unnitlogugielat leat jiddisch, románagiella (romani chib), sámigiella, suomagiella ja meänkieli.
www.sprakradet.se/8863
Samiska – Sydsamiska
Dov reaktoem nationelle unnelåhkoegïelide provhkedh
Mejtie datne akte dejstie nationelle unnelåhkoen almetjijstie dellie dov lea reaktoem jïjtjedh gïelesne åajvohkigujmie govlehtidh. Daesnie åadtjoeh daejredh magkerh reaktah dov jïh maam maahtah dov tjïelteste jïh jeatjah åajvoehkijstie tsïhkestehtedh.
Tsïengelen 1 biejjien 2010 orre laakem vihtiesti nationelle unnelåhkoen almetji jïh unnelåhkoegïeli bïjre. Unnelåhkoen almetjinie leah judah, rovmerh, saemieh, sveerjesåevmehkh jïh tornedaelehkh. Dah nationelle unnelåhkoegïelh leah jiddisch, romska (romani chib) saemiengïele, såevmiengïele jïh meänkieli.
www.sprakradet.se/8865